-Tiesin jo etukäteen mitä minun salaatissani tulisi olemaan: mansikoita, rucolaa, vuohenjuustoa ja saksanpähkinöitä! Kaikkea oli tarjolla! Helena kertoi innostuneesti vierailullaan Sorrin Puutarhalla. – Näiden lisäksi rakensin tosin myös oman herkkusektorin viinirypäleille ja sinihomejuustolle 🙂
Jatka lukemista Salaatti nro 6 – Helenan mansikkainen juustosalaatti
Slow Food Turku kävi meillä eräänä toukokuisena päivänä kylässä. Slow food ei tarkoita, että ruoka olisi tehtävä hitaasti vaan että se on lähellä kasvatettua ja tuoretta. Parasta on myös syödä slow, hitaasti nautiskellen.
-Laitetaan sitten kaikki riittävän etukäteen valmiiksi, ettei tarvitse miettiä tarjoilua vieraiden ollessa jo pihalla, Nina vannotti minua etukäteen. Tajuttiin tuntia ennen vieraiden tuloa, ettei tarjoilusta ole tietoakaan.
Nipsnaps, eipä aikaakaan ja voi kauhistus, mutta ei hätää. Päätimme osoittaa vieraillemme, kuinka helppoa Sorrin salaatin teko on.
Salaattibuffet on aina nopea ratkaisu, kun on tulossa isompi porukka, joiden allergioista ja makumieltymyksistä ei ole tietoa. Nina haki omassa viljelyksessä olevat kasvikset ja yrtit pöytään ja minä kipaisin äkkiä hakemaan muita lisukkeita Prismasta.
Kiva ohjelmanumero syntyi spontaanisti, kun annoimme vieraiden rakentaa omat salaattinsa nimimerkillä “tee ite omat evääsi”. Peruspohjaksi jaoimme jokaiselle ikioman Mixi-sekoituksen ja sen jälkeen he saivat hakea seisovasta pöydästä omat suosikkilisukkeensa.
Vauhti oli hirmuinen, salaatit valmistuivat minuuteissa ja ilmeisen herkullisiakin olivat, koska syöminenkin sujui niin sutjakasti, etten ehtinyt kaikkia kuvaata. Pyysin myös kaikkia nimeämään salaattinsa ja kirjoittamaan ylös lisukkeensa, jotta voin julkaista kaikki upeat salaatit blogissamme.
Ps. käy katsomassa Helena Särkijärven blogia Ruokaihminen, siinä hän kertoo lisää vierailusta.
Ensimmäinen Slow Food vieraiden salaateista on
Kuten sanottua, käymme myös kerran viikossa lounastamassa ravintolassa. Aloitimme Turku Kartingista, koska se on meidän kantispaikka ja siellä on tietysti tuoretta Sorrin salaattia. Hernekeitto, pannukakku ja hillo jäivät meiltä tällä kertaa väliin.
Tässä kolme eri tapaa koota salaatti ja huomio, pekoninakit sopivat loistavasti salaattiin.
Moni asiakas on harmitellut Sorrin salaatinkerien suuruutta. Miksi ihmeessä? No kun niitä mahtuu jääkaappiin vain yksi kerrallaan.
Nina Sorri tarttui haasteeseen ja kehtitti Sorrin salaattisekoitukset. Nina ideoi ensin torille erilaisia silppuja ja havaitsi ilokseen ihmisten kiinnostuvan niistä. Se oli kuitenkin työlästä eivätkä silput tahtoneet oikein kestää torin lämmössä.
Englannin matka vuonna 2007 muutti kaiken. Supermarketissa vieraillessaan Nina havaitsi suurimman osan salaateista olevan valmiiksi pakattuja sekotuksia.
Nina innostui, nyt ratkaistaan kerralla asiakkaiden ongelma: silputaan ja pakataan useampi salaatti pussiin. Eikä siinä vielä kaikki, Nina tuumi. Kiireiset asiakkaamme ansaitsevat parasta ja helpotusta arkeen. Ne täytyy myös pestä!
Nina ei tarvinnut pitkään puhua Vesaa ympäri ja nyt Paimalantiellä Turussa seisoo upouusi salaattitehdas. Katso miten salaatit tulevat pellosta pesuun ja pussiin.
Suu salaatille toivoo Salaattidaami
Ps.
Tottakai torilta saa vielä niitä suuren suuria salaattikeriä, niistähän meidät tunnetaan.
Nyt se on todistettu. Lapset tykkäävät ihan Sorrina salaateistamme.
Päätimme Turun Ammatti-instituutin kokkiopiskelijoiden kanssa tehdä Suomen suurimman lasten salaattibaarin kansainvälisenä ravintolapäivänä 16.5.2015. Leikkimielisen salaatinsyönti -tapahtuman paikaksi valikoitui luonnollisesti Turun Seikkailupuisto.
Idea tapahtumaan syntyi Berliinissä Fruit & Logistics 2015 messuilla, jossa puhuttiin lasten ruokavalion muuttumisesta epäterveellisempään suuntaan. Kasvikset ja värit puuttuvat lautaselta. Asialle on tehtävä jotain.
Konsulenttina kierrellessäni olen kiinnittänyt huomiota vanhempien asenteisiin tarjotessani lapselle salaattia maisteltavaksi:
– Ei se tykkää, ei syö syö mitään vihreää, kuulee monasti vanhemmilta. Ja kun lapsen antaa maistaa, hän totetaakin hymyssä suin: – Hyvää! Nam!
Eräs pikkupoika halusi ostaa Mixi pussin maistettuaan Sorrin salaattia. Isä kertoi, että kotona on jo salaattia ja asia jäi siihen. Pian isä kuitenkin palasi kassajonosta hakemaan pojalle lauantaipussiksi Mixiä, poika kun oli vaatimalla vaatinut. Viisas poika ja fiksu isä.
Lapset tarvitsevat totuttelua uusiin makuihin. Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa. Useasti aikuiset ovat omilla ennakkoluuloillaan se pahin este lasten salaatinsyönnille. Psykoterapeutti, tutkija Susanna Anglé on todennut, että
Lapsi syö mistä pitää.
Lapsi pitää siitä mikä on tuttua.
Tutuksi tulee se mitä on tarjolla
Siltä istumalta päätimme ryhtyä edistämään lasten ruokavalion muuttamista terveellisempään suuntaan. Syntyi ajatus testata lasten salaatinsyöntiä. Syövätkö lapset sitä vai eivät?
Mukaamme salaattibaaria toteuttamaan saimme Turun Ammatti-instituutin idearikkaat kokkiopiskelijat ja paikka löytyi luontevasti Turun Seikkailupuistosta, perheiden puisto-olohuoneesta. Ajankohdaksi valikoitui kansainvälinen ravintolapäivä, loistava ajankohta testata ruokatottumuksia ja uusia ideoita.
Kokit kehittivät tarjolle kaksi erilaista fantasia-salaattia. Prinsessa- ja Ninja-salaateissa päätettiin hyödyntää merkillistä molekyyligastronomiaa Ninjan voimakuulien myötä. Salaattipohjaksi valikoitui lapsille mieluisa Sorrin Mixi. Päätimme jakaa iltapäivän aikana 300 ilmaista salaatti-annosta.
Vanhemmat saivat tietoiskuja lasten ravitsemuksesta ravitsemusasiantuntija Jenni Vaarnolta ja maistella Sorrin pestyjä salaattisekoituksia. Kiitämme myös Ravitsemusterapeutti Sanna Talviaa, joka oli mainiona apuna tapahtumaa suunnitellessa.
Yle Turku kävi haastattelemassa paikallaolijoita. Vieraita oli ympäri Suomea. Monet olivat kylässä Turussa ja päättivät poiketa Seikkailupuistossa, olivat kuulleet Lasten Salaattibaarista. Siitä oli sitten hyvä jatkaa kokeilemaan muita ravintolapäivän pop up- ravintoloita.
Lapsille oli erilaisia tehtäviä ja he saivat myös piirtää kokille terveisiä.
Mukavaa oli ja lopputuloksena voitiin todeta, että kyllä salaatti tekee kauppansa lapsille. – Nam. Hyvää, kuului pitkin päivää. Ja sehän on paras kiitos.
