Slow Food Turku kävi meillä eräänä toukokuisena päivänä kylässä. Slow food ei tarkoita, että ruoka olisi tehtävä hitaasti vaan että se on lähellä kasvatettua ja tuoretta. Parasta on myös syödä slow, hitaasti nautiskellen.
-Laitetaan sitten kaikki riittävän etukäteen valmiiksi, ettei tarvitse miettiä tarjoilua vieraiden ollessa jo pihalla, Nina vannotti minua etukäteen. Tajuttiin tuntia ennen vieraiden tuloa, ettei tarjoilusta ole tietoakaan.
Nipsnaps, eipä aikaakaan ja voi kauhistus, mutta ei hätää. Päätimme osoittaa vieraillemme, kuinka helppoa Sorrin salaatin teko on.

Salaattibuffet on aina nopea ratkaisu, kun on tulossa isompi porukka, joiden allergioista ja makumieltymyksistä ei ole tietoa. Nina haki omassa viljelyksessä olevat kasvikset ja yrtit pöytään ja minä kipaisin äkkiä hakemaan muita lisukkeita Prismasta.

Kiva ohjelmanumero syntyi spontaanisti, kun annoimme vieraiden rakentaa omat salaattinsa nimimerkillä “tee ite omat evääsi”. Peruspohjaksi jaoimme jokaiselle ikioman Mixi-sekoituksen ja sen jälkeen he saivat hakea seisovasta pöydästä omat suosikkilisukkeensa.
Vauhti oli hirmuinen, salaatit valmistuivat minuuteissa ja ilmeisen herkullisiakin olivat, koska syöminenkin sujui niin sutjakasti, etten ehtinyt kaikkia kuvaata. Pyysin myös kaikkia nimeämään salaattinsa ja kirjoittamaan ylös lisukkeensa, jotta voin julkaista kaikki upeat salaatit blogissamme.
Ps. käy katsomassa Helena Särkijärven blogia Ruokaihminen, siinä hän kertoo lisää vierailusta.
Ensimmäinen Slow Food vieraiden salaateista on
2 thoughts on “Salaattibuffet – Slow Food kylässä”