Keskiviikkona 23.3. saadaan taas suut Sorrin salaatille.
“Aurinkoa odotettiin ja aurinkoa saatiin ja huomenna tullaan torille!” Nina kertoo ja tarkistaa, että torikärryssä on kaikki tarvittavat välineet mukana. “Tämä on aina yhtä jännittävää!”
Talvi meni lopulta nopeasti ja Ninan harras toive on, ettei takatalvea tule. “Toivottavasti tämä kesä ei aiheuta harmaita hiuksia Vesalle. Viime vuoden sää oli harvinaisen hankala viljelyn kannalta” sanoo Nina pakatessaan yrttejä torille.
Sain Ninalta kassin herkkuja kotiin viemisiksi ja heti kotiin päästyäni oli ihan pakko tehdä perinteinen salaattivoileipä. Laitoin pääsiäislimpulle voita, jääsalaattia, kurkkusiivuja, tomaattia ja persiljaa. Voikku vei kielen mennessään.
Hunajanauriin Nina neuvoi popsimaan ohuelti kuorittuna tai raakaraasteena salaatin joukossa. En ole aiemmin tajunnut keväisen hunajanauriin olemusta. Makea ja mehukas, omenan, persikan, luumun ja päärynän sekoitus räjäytti tajuntani. Ei ihme, että hunajanaurista kutsutaan pohjolan omenaksi. Pohjolan omenassa on paljon calsiumia ja C-vitamiinia, ravinteikas välipala!
Totta se on, Sorrin sesonki on alkanut. Nähdään torilla!
Nina, Vesa ja Piki
